1.
Kulje mumma lähellämme,
muistoissamme mukanamme.
Sävelinä sieluissamme,
elämämme enkelinä.

2.
Aamuruskosta iltaruskoon,
kulkija elämän taivaltaa.
Määränpäähän saapuessaan,
uneen rauhaisaan vaipua saa.

3.
Kun loistat tähtenä iltataivaan,
niin näethän meidät päällä maan.
Me täällä alhaalla hiljaa aivan,
sun tähteäs kirkasta seurataan.

4.
Enkeli vuoteen vierellä kulki,
mumman silmät hiljaa sulki.
Nyt aurinko kirkas lämpöinen
on paistava mummalle ikuinen.

5.
Ikuisuus on hyvin lähellä
-vain sydämen matkan päässä.

6.
Katso, niin kuin savi savenvalajan
kädessä, niin te olette
minun kädessäni, sanoo Herra.
(Jer. 18:6)

7.
Rakkaus ei koskaan häviä.
(1 Kor. 13:8)

8.
Suo minun asua Sinun
majassasi iankaikkisesti.
turvautua Sinun
siipiesi suojaan.
(Ps. 61:5)

9.
Ikäsi kypsyydessä
sinä menet hautaan,
niin kuin lyhde
korjataan ajallaan.
(Job 5:26)

10.
Samoin kuin olette osalliset
kärsimyksistä
samoin olette osalliset
myöskin lohdutuksesta.
(2. Kor. 1:7)

11.
Hän väsynyttä virvoittaa,
Hän armahtaa
ja rauhansa Hän antaa.

12.
Viherjäisille niityille Hän
vie minut lepäämä

13.
On Herra kaikki sun armoasi,
viet meitä kuolosta elämään.

14.
Hyvän ihmisen muisto,
miten mieltä se lämmittää,
miten aina sen soinnusta sieluun,
sävelkaunis soimaan jää.

15.
Suo enkeli turvaksi kulkijan tään,
sun helmaasi armosta laskea pään.
Kohti ristiä jalat uupuneen vie,
matka kiittäen alkaa,
se on kototie.

16.
On pursi irronnut maan laiturilta,
vie virrat kuulaat kohti Jumalaa.

17.
Ei kuolema ole arvoitus,
joka kerran ratkeaa.
Se on ihmisen ihana oikeus
taipaleensa tehtyään nukahtaa.

18.
Ei päivää tiedä ei hetkeä kukaan,
milloin on mentävä noutajan mukaan.
Tuli sulle nyt vuoro lähteä pois,
juuri kun kesä kaunein ollut ois.

19.
Ei tunne tietänsä ihminen,
elo on kuin hiukkanen, hetkinen,
valot, varjot vuoroin täyttää sen
kuka tietää päivänsä viimeisen.

20.
Ei syki enää sydän lämpöinen
on poissa rakas, läheinen.
Kuvasi kultaisen suljemme
kätköihin sydämen.

21.
Elonpäivä jo iltaan ehti
pois painui se verkalleen.
Elon kirjan viimeinen lehti
näin kääntyi hiljalleen.

22.
Elon päivä iltaan kallistuu,
sato kypsä maahan painautuu,
taipuu täysinäinen tähkäpää,
työ ja muistot aina jälkeen jää.

23.
Elämässä oli työtä,
sydämessä hyvyyttä,
lepää rauhassa.

24.
Emme nähneet kun silmäsi suljit,
emme jäähyväisiä lausua voineet.
On lähdön hetki salainen,
vain Luoja yksin tietää sen.

25.
Emme unohda muistoas kaunista, hyvää.
Viime leposi olkoon rauhaisaa, syvää.

26.
En tiedä mittaa matkani,
jos kuinka lyhyt lie
vain yhden tiedon tarvitsen:
se ett' on kotitie.
(Hilja Haahti)

27.
Enkeli papan ohi kulki,
hiljaa papan silmät sulki.

28.
Enkeli vuoteen vierellä kulki,
mummon silmät hiljaa sulki.
Nyt aurinko kirkas ja lämpöinen,
on paistava mummolle ikuinen.

29.
Heittäkää hiljaa arkulle multaa,
siellä on mummu, siellä on kultaa.

30.
Helppo on maata
päivätyön tehneen,
rauha on palkka raatajan parhain.
(Eino Leino)

31.
Herra, annoit uupuneelle parhaimpasi,
annoit hänelle rauhan rauhastasi.

32.
Herran purteen astuessa
myrsky taukoo, tyyni saa,
aamunruskon paistaessa
pursi rannan saavuttaa.

33.
Herra, Sinun kädessäsi on päiviemme määrä.

34.
Herra, Sinun luonasi on väsyneen hyvä olla.

35.
Hetket hiljaiset jälkeesi jäivät
kullaten muistojen kirkkaimmat päivät.

36.
Hetket ovat kuin laivat,
ne lähtevät armottomasti aikanaan.
Meidän on oltava kuin satama,
tyynesti kaivaten.

37.
Armo kestää,
armo kantaa,
meitä kohti kotirantaa.

38.
Hiljaa tarttui käsi Herran
käteen väsyneen.
Hiljaa siirtyi sielu lepoon iäiseen.

39.
Hiljaa voimat uupui,
lähdön hetki läheni.
Väistyi vaiva, tuli rauha,
uni, kaunis, ikuinen.

40.
Hiljeni askel elossa ehtoon,
väsynyt sydän levon sai.

41.
Hiljennyt on sydän kallis,
sammunut on katse hyvä,
lepää käsi apuun valmis,
meille jää vain suru syvä.

42.
Hymysi huulet vienot,
painuivat silmät umpeen,
korjasi enkeli talteen
taivahan valkolumpeen.

43.
Hyvä on nukkua lepoon, rauhaan.
Siirtyä rantaan tyyneen, lauhaan,
kun ilta pilvet jo ruskottaa.

43.
Hyvän, iloisen ihmisen muisto,
miten mieltä se lämmittää,
miten aina sen soinnusta sieluun
sävel kirkas soimahan jää.

44.
Hän joka antaa surun
antaa myös lohdutuksen

45.
Hän kotona on, uusi elämä siellä,
me viivymme hetkisen itkujen tiellä.

46.
Kauniit muistot eivät koskaan kuole,
eivätkä milloinkaan jätä yksin.

47.
Hän levittää siipensä yllesi,
ja sinä olet turvassa niiden alla.

48.
Hän jätti tuvan tutun,
polut rakkaat ja pihamaan.
Pois riisui arkinutun,
puvun uuden ylleen sai.
Kodin helmasta poistui hiljaa
luo rakkaan Jumalan.

49.
Hän levätköön nyt rauhassa
Herransa hyvän huomassa.

50.
Hän pyyhkii heidän silmistään
joka ainoan kyyneleen.
Kuolemaa ei enää ole,
ei murhetta,
valitusta eikä vaivaa.

51.
On tiedossa yksin korkeimman,
miten pitkä on taival vaeltajan.

52.
Nuku tuoksuun kukkien,
nuku lauluun lintujen,
nuku nuoruusunelmiin,
nuku kevättoiveisiin.

53.
Suven tuulilta pyydämme hiljaa,
te lauhasti puhaltakaa,
kun kuljette yli sen kummun,
jossa rakkaamme uinahtaa.

54.
Jäi jäkeen piha hiljainen,
sen polut ja pensaat lintuineen.
Ei poluilla enää kulkijaa,
vaan muistot siellä asustaa.

55.
Näin taipuu elämämme,
myös eteen leikkaajan,
soi korjuuhetkessämme,
syystuuli Jumalan.

56.
Elontie käy johdossa Jumalan,
käsi ahkera raukeaa kerran.
Hän jättää toimen ja askareen,
saa armon luona Herran.

57.
Murheeseen on kätketty toivo tulevista päivistä.

58.
Päivät kirkkaat,
päivät kyyneleiset siunaa Herra.

59.
Siellä kukkia täynnä on maa,
siellä uupunut levätä saa.
Ei kipua siellä taivaan tiellä.

60.
Kat kesi hopealanka,
kaikki on valoisaa,
kaikki on uudeksi tullut,
ei ole kuolemaa.

61.
On kirkas mun matkani pää,
kun Jeesus mun purttani ohjaa,
ja kauniisti kaukana hohtaa,
ja nyt koti tuolla-en matkalle jää.

62.
Takana elämän tuulet,
edessä rauha-ikuisuus.

63.
Levolle lasken Luojani,
Armias ole suojani.
Sijaltain jos en nousisi,
taivaaseen ota tykösi.

64.
Luoja kauan valmisti viljaa
vuosi vuodelta verkalleen.
Nyt enkelit kypsän lyhteen
vei elämän Herralleen.

65.
Luoja päättää päivistämme,
tietää, tuntee elämämme.
Antaa rauhan, levon suo,
jokaisen hän kutsuu luo.

66.
Maan korvessa kulkevi lapsosen tie,
hänt' ihana enkeli kotihin vie.

67.
Niin kuin muuttolintusen tie
taivasta kohti kulku vie
kuin unelma kiitävi elämä pois
kirkkaus rantahan kodista maan.

68.
On hiljainen taivaanranta,
eikä lintujen laulu soi.
Ei kuoleman tarkoitusta
aina ymmätää voi.

69.
Kätes voimakas turvaksi anna,
kun uuvun, niin nosta ja kanna,
ikirauhaan kerran vie.

70.
Niin lyhyt askel ajasta ikuisuuteen,
niin kapea raja, välillä taivaan ja maan.

71.
Rannalle himmeän lahden
aurinko laskenut on
kutsu soi iltahuudon,
taakka laskettu on.

72.
Kaik' on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaik' on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukee sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

73.
Kun illan syliin painuu päivä,
niin kulkee tie täältä taivaan kotiin.

74.
Herra, kädelläsi uneen painan pään,
kutsut ystäväsi lepäämään.
Käsi minut kantaa uuteen elämään,
ikirauhan antaa, valoon jään.
(Virsi 517:4)

75.
Minun onneni on,
että Jumala on minua läsnä.

76.
Siellä kukkii kaunein maa,
siellä tuuli lempein puhaltaa,
siellä unohtua kaikki huolet saa.




Leskisen kukkakauppa ja hautaustoimisto

Liikkeemme sijaitsee Ylihärmän keskustassa. Ota yhteyttä ja tule tutustumaan valikoimaamme paikan päälle.

Päämajantie 3
62375 Ylihärmä
Puhelin: 06-4846299
Matkapuhelin: 0500-266466
leskisenkukkakauppa@netikka.fi

Ark. 08:00 - 19:00
La-Su: 08:00 - 19:00